Salora Manager

Salora Manager

VTech -kotitietokone Suomessa

1980-luvun alkupuolella kotitietokoneet vyöryivät maailmalle kiihtyvällä vauhdilla. Suomessa yksi varhaisen tietokonekauden kiinnostavimmista ilmiöistä oli Salora Manager – tietokone, joka ei ollut teknisesti suomalainen, mutta joka myytiin suomalaisella tuotemerkillä. Se oli VTech Laser 2001 -tietokoneen suomalainen versio, ja se tarjosi kuluttajille edullisen väylän tietotekniikan maailmaan ennen Commodore 64:n ja MSX-standardin yleistymistä.

Ideahan oli varsin näppärä. Monissa talouksissa oli Saloran radioita sekä televisioita, niillä oli varsin hyvä maine ja valmis jakeluverkosto olemassa. Miksipä sitä ei kuluttajille tarjottaisi sitten myös Saloran kotitietokoneita, lienee Saloran markkinointiosasto asiaa näin tuuminut? Projekti polkastiin käyntiin ja laitteet saivat alkunsa nimillä Salora Fellow ja Salora Manager.

Tietokone käytti Microsoftin kehittämää BASIC-tulkkia, ja kaikki ohjelmat kirjoitettiin manuaalisesti tai ladattiin kasetilta. Kasettiasema ei ollut sisäänrakennettu, vaan se liitettiin erikseen – usein käytettiin tavallista kotistereon kasettinauhuria. Koneen käyttöliittymä avautui BASIC-kehitysympäristöön. Käyttäjä saattoi kirjoittaa ohjelmia ja vaikkapa piirtää graafisia kuvioita. Salora Managerille julkaistiin pieni valikoima pelejä ja ohjelmia. Koska laite perustui VTech Laser 200:aan, kaikki sen ohjelmat toimivat Salora Managerissa – joko kasetilla tai koodattuna manulaalisesti basic-tulkin kautta.

Kilpailijat markkinoilla

Salora Managerin tärkeimmät kilpailijat Suomessa 1983–1985 olivat:

• Commodore VIC-20 – hieman tehokkaampi ja laajemmin tuettu
• Sinclair ZX81 ja ZX Spectrum – erityisesti ZX Spectrum oli edullinen ja suosittu Euroopassa
• Commodore 64 – markkinoiden jättiläinen, joka jätti kilpailijat varjoonsa 1984 alkaen
• Spectravideo SVI-318 / SVI-328 – tunnettu Suomessa ja tuleva MSX-standardiin vaikuttanut kone
• Apple II ja BBC Micro – kalliimpia ja enemmän koulukäytössä
• Atari 800XL -Atarin tietokone oli suosittu etenkin Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Kanadassa mutta sitä myytiin myös Suomessa.

Salora Manager oli suunnattu selvästi aloittelijoille ja perheille, jotka halusivat edullisen tavan tutustua tietokoneisiin. Se oli myös opetusväline ja ohjelmoinnin harjoittelualusta, ei niinkään pelikone. Salora Manager ei ehtinyt saada suurta jalansijaa, koska kotitietokonemarkkinat kehittyivät nopeasti. Vuonna 1984–1985 sen ohi ajoivat teknisesti ylivoimaiset ja pelitarjonnaltaan laajemmat koneet kuten Commodore 64 ja MSX-laitteet. Manager jäi lyhytikäiseksi, mutta sillä oli oma roolinsa suomalaisten ensikosketuksessa tietotekniikkaan.

Nykyään Salora Manager on osa suomalaista tietotekniikkahistoriaa. Sitä arvostetaan nimenomaan sen kotimaisen brändin ja ajan hengen vuoksi. Retrokokoelmissa kone on kiinnostava kuriositeetti – muistutus siitä, kun tietotekniikka oli vielä uutta, jännittävää ja hieman kokeellista. Salora Manager oli osa maailmanlaajuista VTech-tietokonetta, mutta Suomessa se sai oman identiteettinsä. Se toi edullisen kotitietokoneen suomalaisiin koteihin aikana, jolloin tietokoneet eivät vielä olleet arkipäivää.

Salora Manager on tärkeä osa Kallion tietokonemuseon järjestämää kiertävää I love 8-bit® -tietokonenäyttelyä, jossa laitetta pääsee kokeilemaan. Kovin monta vuotta ei mennyt siitä, kun Salora Managerin jälkeen Nokia aloitti matkapuhelimillaan maailmanvalloituksen itse kehittämillään tuotteilla.
.