Oric Atmos – kunnianhimoinen kotitietokone, joka jäi marginaaliin
1980-luvun alkupuoli oli kotitietokoneiden kultakautta, ja uusia laitteita ilmestyi markkinoille jatkuvasti. Oric Atmos, joka julkaistiin vuonna 1984, oli seuraaja Oric-1:lle – paranneltu versio, joka pyrki korjaamaan edeltäjänsä puutteet ja haastamaan vahvat kilpailijat, kuten Commodore 64 ja ZX Spectrum.
Julkaisu ja elinkaari
Oric Atmos julkistettiin alkuvuodesta 1984, vain noin vuoden Oric-1:n jälkeen. Se oli pääosin teknisesti samankaltainen kuin edeltäjänsä, mutta siinä oli:
-
Uudistettu, parempi näppäimistö (kumisten painikkeiden sijaan mekaaninen)
-
Paranneltu ROM, joka korjasi Oric-1:n ohjelmointivirheitä
-
Hieman tyylikkäämpi ulkoasu (punamusta väriteema)
Atmos ei kuitenkaan ehtinyt olla pitkään markkinoilla: sen valmistaja, Oric Products International, ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja meni konkurssiin vuonna 1985. Yrityksen osti ranskalainen Eureka, mutta kaupallinen menestys ei koskaan realisoitunut.
Suosio ja markkina-alueet
Atmos sai suhteellisen hyvän vastaanoton erityisesti Ranskassa, jossa Oricin koneet saavuttivat suurempaa suosiota kuin muissa maissa. Tämä johtui osin siitä, että Ranskassa oli valtion tukemia koulutusohjelmia, jotka suosivat eurooppalaisia tietokoneita. Isossa-Britanniassa kone jäi ZX Spectrumin ja Commodore 64:n varjoon.
Oric Suomessa
Kuten Oric-1, myös Oric Atmos jäi Suomessa harvinaisuudeksi. Laite ei saanut merkittävää jälleenmyyntiä tai maahantuontia, eikä se koskaan päässyt taistelemaan samoista markkinoista kuin Commodore 64, joka dominoi Suomen kotimikromarkkinoita. Oricin koneet olivat lähinnä tietokoneharrastajien kuriositeetteja.
Pelitarjonta
Atmos käytti samaa teknistä alustaa kuin Oric-1, joten suurin osa peleistä oli yhteensopivia molempien kanssa. Tarjolla oli sekä kaupallisia että itse tehtyjä ohjelmia. Esimerkkejä peleistä:
-
Xenon 1 – avaruusseikkailu
-
Defence Force – toimintapeli
-
The Hobbit – tekstiseikkailu (käännösversio)
-
Lunar Lander – fysiikkaan perustuva laskeutumispeli
-
Harrier Attack – sivuttain rullaava räiskintäpeli
Pelit olivat yleensä kaseteilla, ja Oricilla oli kyky tuottaa suhteellisen hyvää grafiikkaa ja ääntä, mutta ei yhtä tehokkaasti kuin Commodore 64:llä.
Kilpailijat
Oric Atmosin pääkilpailijat olivat:
-
Commodore 64 – erittäin suosittu, tehokas grafiikka ja äänentoisto
-
ZX Spectrum – halpa, laaja ohjelmistotarjonta
-
BBC Micro – erityisesti koulukäytössä Isossa-Britanniassa
-
Amstrad CPC – kilpaili samoilla markkinoilla ja tuli vahvasti mukaan vuonna 1984
Hinta
Atmos maksoi ilmestyessään noin £170–£180 (noin 1500–2000 markkaa tuon ajan kurssilla Suomessa). Se oli hieman kalliimpi kuin Spectrum mutta halvempi kuin BBC Micro, ja suunnilleen samaa hintaluokkaa kuin Commodore 64 – joka kuitenkin tarjosi enemmän.
Miksi menestys jäi saavuttamatta?
Useita tekijöitä esti Oric Atmosin nousun suureksi menestykseksi:
-
Kova kilpailu: Commodore 64 ja ZX Spectrum olivat jo vakiinnuttaneet asemansa.
-
Heikko markkinointi ja jakelu: Oric ei pystynyt tarjoamaan yhtä vahvaa tukea, jälleenmyyntiverkostoa tai markkinointia kuin kilpailijat.
-
Ohjelmistojen puute: Pelikirjasto jäi vaatimattomaksi, eikä kehittäjiä saatu innostumaan samalla tavalla kuin muilla alustoilla.
-
Taloudelliset ongelmat: Oric meni konkurssiin vuonna 1985, mikä katkaisi kehityksen.
-
Kansainvälinen kilpailu: Amerikkalaiset ja japanilaiset valmistajat hallitsivat kasvavaa tietokonemarkkinaa.
Oric Atmos oli kunnianhimoinen päivitys Oric-1:stä – teknisesti kelpo kone, mutta väärään aikaan ja väärässä paikassa. Vaikka se jäi markkinoilla marginaaliin, erityisesti Suomessa, sen muotoilu, ohjelmoitavuus ja eurooppalainen alkuperä tekevät siitä edelleen kiinnostavan keräilykappaleen ja nostalgisen laitteen liittyen 1980-luvun jännittävään tietokonehistoriaan.